maanantai, 14. marraskuu 2016

Prkl

Se on tällähetkellä se sana joka nousee ensimmäisenä mieleen missä tahansa asiassa.

Prkl..

...kun on kylmä.

...kun toi käsi on taas turvonnu.

...kun ei ole rahaa.

...kun ei toi v*un ukko saa mitään aikaan.

 

Nuo on ne mitkä nyt ensimmäisenä tulee mieleen mainita. On niitä toki muitakin mutta nuo eteenkin.

Kylmä koska talvi yllätti jälleen, en tykkää.

Käsi turvotaa vaikka mitä tekis, joo johonkin hoitoon pitäis mennä mutta kah kun kolmas kohta estää sen.

Neljäs rassaa ehkä sillä että joka jumalan asialla on niin helvetin pitkä toimitusaika.. Insinööri on insinööri, valitettavasti.

Kaikesta saa sanoa vähintään kerran kaks viikossa, ilman että mitään tapahtuu. Ja jos sanot astetta napakammin, niin tietenkin se olen minä se paha akka joka naputtaa joka asiasta.

No voi perkele!

Jos sen pyydetyn asian tekis heti ekalla sanomisella niin sitä ei tarttis mainita sata kertaa!!!

 

No, ehkä sitten olen se paha akka, mutta ei yksinkertisesti jaksa odottaa sataa vuotta että jokin asia tehdään kuntoon.

 

Sädehoitojen ohessa palasin siis töihin, ehkä pieni virhe.

Nyt jo tuntuu että pää kaipaa lomaa, sekä kotona että töissä.

Sädetys itsessään oli ihan helppo nakki sytoihin verrattuna, mutta se jälkikäteen tullut kutina oli jotain ihan järkyttävää!! Ja kun ei saa raapia.. Onnesta allergialääke(histec) ja aqualan l auttoi siihen ja nahka kesi suht pian pois ja kutina lakkas.

Kuten kädessä sädetyksen aikaan ilmentyny hermokipukin.

Turvotus kädessä on periaatteessa ok rajoissa, mutta omaan silmään se on ehkä pahemman näköinen kun mitä se on. Täytyy koittaa jos saisi aikaiseksi kysellä omasta terkkarista lähetettä lymfaan, työterkkarille en mene.

Joo, ihan hyvä se yksi lääkäri periaatteessa on mutta ei ole mua varten. Kätellessäkin kun kuolut kala olis kädessä. Juu ei kiitos.

Tukka jotain 3cm, huivi pysyy päässä kunnes mä saan kammattu tuota pehkoo johonkin suuntaan.

Msm on siis auttanut ;)

Ja nukkuminen, se sujuu periaatteessa hyvin. Herään kylläkin joka aamu kun herra lähtee töihin ja sen astetta enemmän hermoon käyvä eläin metelöi siihen malliin että hyvä ettei koko kylä herää..

Ja kun saa nukkua rauhassa, niin herään kerran kaks yössä. Väsyttää mutta en saa nukuttua.

Päässä pyörii sen sata asiaa samaan aikaan ja unet, ne vasta omituisia on..

 

Pitänee kontrolliin mennessä kysyä nukahtamislääkettä ja kirjallista ohjetta että eräs nimeltä mainitsematon eläin sais lähtöpassit lopullisesti ennenk ún mulla palaa hermo siihen malliin että se on ulkoistettu sadassa kappaleessa(kyllä mitta on niin täynnä että olen jo tilaamassa sille piikkiä..).

Hoh, ehkä tämä tästä. Toivotaan ainakin.

maanantai, 10. lokakuu 2016

Talvi tulee

Myrkytykset ohi.

Ja kohta myös sädehoito.

Tukkakin "jo" 2cm töyhtö, en silti vielä mene julkisille paikoille (tai töihin) ilman pipoa/huivia.

 

Parin vko päästä saa ehkä jotain selvityksiä mistä paskatauti johtuu. Perinnöllisyystutkinta odottaa!

 

Sihen saakka, kaivetaan villahousut esiin ja nautitaan vielä lumettomasta syksystä.

sunnuntai, 7. elokuu 2016

Jaa niin tämäkin

Ei sillä että unohtelisi asioita, mutta muistin tämänkin tässä eilen taas..

 

Siis, pitänee koittaa saada tekstiä pihalle.

En aio listata tänne kaikkea mahdollista mitä on tämän paska-matkan aikana tullut eteen. Ainakaan tarkoituksella.

Kirjoitan vähän sillisalaatti meiningillä, silloin kun tulee inspiraatio. Eli aihe voinee heitellä A:sta Ö:hän saman kirjoituksen sisällä. Anteeksi jo etukäteen siitä. Ajatus kun alkaa luistamaan ja naputus alkaa, niin ei sitä jaksa ihan kaikkea jaotella ja muistaa missäjärjestyksessä ne nyt taas tapahtuikaan. Kirjotusvirheitä tulee olemaan, aivan sama. Ei se lukemista ja sen ymmärtämistä estä.

Hoh, tulipas ehkä taas sellainen haista pee aloitus. Noh, tätä se on.

Aamulla on kaikki ihan jees, ja seuaavan tunnin aikana on ehtinyt jo manaamaa kaikki alimpaan helvettiin. Ja taas illalla ollaan happy-happy-joy-joy.

No, ehkä se on sallittua.

Kai?

 

Juuri laskin että enään 4vko edessä tätä pirun lääkkeiden popsimista ja sen aiheuttamaa paskaa oloa. Sen jälkeen sädetys ja kah, työt alkaa.

Sitäkin odotan jo kauhulla.. Taas samaa paskaa edessä, samalla rytmillä ja tapahtumilla.

Työ on sinänsä ihan jees hommaa, välillä, mutta kun sitä on tehnyt jo sen 10 vuotta yhteen putkeen ja työnantajapuolelta ei tule kuin lisää ylimääräisiä hommia ja vaatiuksia niskaan, niin alkaa olla sellainen "hei-olen-automaatti-jolla-ei-ole-aivoja" olo.

Juu ei sovi mulle. Not a chance.

Olen se vastarannankiiski joka kyseenalaistaa kaiken uuden. Eteenkin kun se koskee työoloja ja niiden huononemista. Ja vaatimuksia jotka on oikeasti aivan sieltä ja syvältä.

Tästä syystä en ehkä ole se bossin ihanne-ihminen, sanon asiat suoraan. Liiankin suoraan. Mutta on se perkele jos ei kukaan muka uskalla sanoa vastaan!

Saa katsoa koska sekin ihme tapahtuu että isokenkäiset tulevat oikeasti viikoksi tekemään samaa työtä kuin me ja miettimään että oliko ne ihanat uudet keksinnön nyt niin hyviä sittenkään. Toivottavasti syksyllä.

Koska tähänkin joku tietenkin tarttuu valittamaan "vaihda työpaikkaa". Kuule, ei se ole ihan niin helppoa kun luulisi. On koitettu. Enkä ihan heti aio neljättä ammattia hankkia. Ainakaan vielä.

Työ on kivaa joo yleensä, palkka on se mikä ajaa jatkamaan(valitettavasti). Mutta enemmän työn henkinen rasitus rassaa.

MUTTA, hyvääkin meillä töissä on.

Meidän työterveys on ihan pop. Ilman sitä ei olisi tätäkään paska-sairautta löytänyt.

Ja meidän vp. Paras ihminen mitä voi olla.

Ja muutamat työkaverit.

 

Ehkä tämä paasaus riittää nyt tälle päivälle. Sai ainakin pahimmat höyryt ulos.

Lisää on luvassa jahka taas ehtii ja jaksaa naputtaa.

 

Niin ja jos jotakuta kiinnostaa, niin mun virallinen diagnoosi on:

Eri alueisiin ulottuva rinnan syöpä duktaakinen kasvain(oikea)

Gr3,pT1c(11mm),N2(4/13),ER-(0%),PR-(0%),HER2-,Ki67 44%

Eli triplanega, ei hormonaalinen, ärhäkkä ja imusolmukkeissa saakka.

Leikkuussa lähti siis oikea tissi ja kainalosta imusolmukkeita liki kaikki.

keskiviikko, 22. kesäkuu 2016

Testailuja ja blogin aloitusta

Uusi käyttäjä ja uusi blogi.

Testaillaan mikä toimii ja mikä ei. Kuvia koitan saada tietenkin muuallekin kuin taustaan.

 

Tässä blogissa on tarkoitus käsitellä sairautta nimeltä Syöpä. Rintasyöpä.

Se tuli kutsumatta ja ilmoittamatta elämään helmikuussa. Siitä lähtien on hieman ollut pakka sekaisin mutta tästähän selvitään.

Kaiken tämän keskellä koitetaan saada häitä järkättyä ym "pientä" kivaa.

Ennakkoon varoituksen sana, joukossa tulee olemaan paljon voimasanoja. Eli vastuu on täysin lukijan vastuulla, jos joku sanamuoto ei ole itselle mieleen, niin voi voi. Pakko ei ole lukea tai edes kommentoida.

Mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiä ja kaikkia ei voi miellyttää, enkä siihen edes pyri. Ajatuksena tälle blogille on lähinnä se että saa asiaa ulos päästä.